Korkeakouluopinnot

Mitä tulee mieleen ensimmäisenä, kun ajattelet korkeakouluopintoja?

Tiesitkö, että maailman vanhin vielä toiminnassa oleva korkeakoulu on al-Qarawiyyin-yliopisto Marokossa? Se perustettiin jo vuonna 859, kun taas Euroopan vanhin yliopisto, Bolognan yliopisto perustettiin 1088. Oxfordin yliopisto, joka usein listataan yhdeksi maailman parhaimmista, perustettiin vuonna 1096 Englannissa. Sana ”yliopisto” tulee alun perin latinan sanasta universitas, joka tarkoitttaa ”kokonaista”.

Yliopistot ja muut korkeakoulut ovat olleet älymystön opintopaikkoja yli tuhat vuotta. Nykypäivän sivistynyt maailma on rakentunut paljolti niiden tarjoaman opetuksen johdosta. Luettelointi ja tiedon analysointi ja luominen ovat johtaneet uusiin innovaatioihin, yhteiskunnallisiin liikkeisiin ja lääketieteen läpimurtoihin. Tämä on jotakin, mikä tekee korkeakoulussa opiskelusta osan jotakin suurempaa, osan “kokonaista”.

Korkeakouluopinnot

Koska korkeakoulut ovat osa kulttuuriperimäämme, korkeakouluopinnot ja -tutkinnot ovat myös kansainvälisesti tunnistettuja ja yhtenäistettyjä. Koulutusta valtuuttavat tahot ovat useimmissa maissa opetusministeriöitä. Jos tutkintosi on paikallisen opetusministeriön tunnustama, sekä korkeakoulu ja tutkintotodistus ovat yleensä sekä kansallisesti että kansainvälisesti tunnustettuja. On myös olemassa muita valtuustoja, jotka saattavat olla erikoistuneita esimerkiksi vain tietyn tieteenalan tutkintojen tunnustamiseen.

Kaikkia korkeakoulututkintoja ei välttämättä ole kansainvälisesti tunnustettu. On siis syytä tarkistaa ennen tutkinnon aloittamista, hyväksytäänkö se jossakin toisessa maassa ja kenen toimesta se on hyväksytty.

Alemman korkeakoulututkinnon suoritettuasi voit hakea jatko-opiskelemaan maisteri- tai ylemmän amk-tutkinnon myös jossakin toisessa maassa tai korkeakoulussa. Voit myös hakea työpaikkaa mistä tahansa päin maailmaa: esimerkiksi englannin kielen kandidaatin tutkinnolla Cape Townin yliopistosta voit hakea englannin maisteriopintoihin Tokion yliopistoon Japaniin.

Jotkut erityisalojen korkeakouluopinnot, kuten lääkärin tai juristin tutkinnot, vaativat sellaisia yksityiskohtaisia taitoja, että sitä varten yleensä tarvitsee suorittaa tutkinto maakohtaisesti.

Kukin korkeakoulu tekee aina viime käden päätökset opintopisteidesi siirtämisestä ja ammattiin tunnustamisesta, mutta yleisesti voit luottaa siihen, että voit vaihtaa oppilaitosta ja maata valmistumisesi jälkeen ilman ongelmaa.

Korkeakouluopinnot

Opintojen pituus riippuu suorittamastasi tutkinnosta. Yleensä se vaihtelee kahdesta jopa yli kymmeneen vuoteen. Yliopistot ovat joidenkin ammattien kohdalla ainoita koulutuksen tarjoajia: esimerkiksi arkkitehdiksi, insinööriksi, lääkäriksi ja lakimieheksi voi valmistua vain yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta.

Monimuotoisia, tieteenalojen rajoja ylittäviä tutkitojakin tarvitaan yhteiskunnassa erityisesti nykypäivänä, kun maailma muuttuu nopeasti. Esimerkiksi poliitikkojen on tärkeää olla selvillä talouden ja filosofian perusteista, kun taas kansallisesta turvallisuudesta vastaavien tulisi tietää historiasta ja asevoimista. Poikkitieteelliset tutkinnot ovatkin nykyään yhä suositumpia. Korkeakoulut ovat ainutlaatuisia, sillä ne voivat tarjota maailmanluokan tietoa niin monelta eri alalta.